Posts by: admin

Tarinoiden Inari – ainutlaatuisen perinnearkiston synty

Poliitikot allekirjoittivat kymmenen vuotta sitten aloitteen kotiseutumuseon perustamisesta Ivaloon. Asiaa palloteltiin vuosikausia eri työryhmissä, kunnes asia siirrettiin kontolleni. Syynä oli varmaankin se, että joku oli kuullut, että olin saanut päähäni ajatuksen digitaalisen äänite- ja kuvamuseon perustamisesta. Rahaa hankkeen toteuttamiseen ei kunnasta löytynyt. Rahoituslähteiden viidakossa seikkaillessani hoksasin, että Euroopan maaseuturahastosta voisi hakea avustusta kylien elävöittämiseen tarkoitetusta hankerahasta. Rahoituksen ehtona oli, että saamme kokoon yksityistä rahaa ja talkootyönä syntyvää vastikkeetonta rahaa. Aikaa rahoituksen ja sisällön kokoamiseen oli pari viikkoa, joten kiirettä piti. Kaikki muu ideaa lukuun ottamatta oli saatava kokoon. Onneksi kirjastolla on hyvä maine kuntalaisten keskuudessa, joten rahat ja talkoohenki saatiin…

Jängän juhlapalkinto Rösölänperän Ruppanoille

Jänkä ry. päätti juhlistaa lehtemme 10-vuotistaivalta lahjoittamalla sata euroa yhdistyksen ajatusmaailmaan sopivalle kulttuuriteolle. Pitkällisen pohdinnan jälkeen katsoimme savukoskelaisen teatteriryhmän Rösölänperän Ruppanat täyttävän huomionosoitukselle asettamamme vaatimukset. Toki Lapissa olisi ollut monia muitakin sen ansaitsevia. Teatteriryhmä on tehnyt vuosikymmenien ajan ansiokkaasti huumorin ja kirpeän satiirin höystämää teatteria Lapille tärkeistä aiheista. Osansa saavat lainlaatijat, Brysselin direktiivit, poliisit, julkkikset, ympäristöministeriö, projektit, pankit… Ruppanoiden sydän on paikallisten asukkaiden puolella, ymmärtää peräkamarin poikaa, Ruotsiin muuttajaa, poromiestä ja pientilan vanhaa emäntää. Teatteriryhmään kuuluu eri ikäisiä tekijöitä. Rösölänperän Ruppanoiden syntyhistoriaa esiteltiin Jänkä-lehden ensimmäisessä numerossa syksyllä 2005.

Taiteilija metsurivillapaidassa

Sodankylän ensimmäisille filmifestivaaleille 30 vuotta sitten vaelsi myös kirjava joukko kuvataiteilijoita. 1980-luvun alkupuolella oli perustettu Lapin ensimmäinen, pääsääntöisesti modernia taidetta edustava ammattitaiteilijoiden yhdistys. Rovaniemellä olivat toimineet jo 1960-luvulla työväen kuvataideseurat. Vuonna 1966 perustetun Palaksen riveissä oli ollut jo monta vuotta asiansa osaavia tekijöitä. Mutta nyt oli kyse koulutettujen taiteilijoiden toimeentulosta sekä näkyvyydestä. Ei-esittävää taidetta ei itsestäänselvästi ymmärretty Lapissa. Sitä pidettiin humpuukina ja tekijöitä haihattelijoina. Moni oli sitä mieltä, että tunturit, porot ja kullerot riittävät. Tosiasiassa koko modernismin käsite oli hyvin suhteellinen. Eero Kumpula tallensi rehellisen naivistisesti maakunnan näkymiä. Sodankylässä yleisö ihmetteli Alariesto-Gallerian ulkopuolella roikkuvia Markku Malmivaaran öljytynnyreitä. Esillä oli kuitenkin Erkki…

Muistelus Erkki ”Aate” Alajärvestä.

Elettiin muistaakseni vuotta 1964. Illalla painiharjoituksissa Erkki ilmoitti minulle, että huomenna illansuussa lähdetään postiautolla Saariselälle viikoksi hiihtämään. Sanottuani, että en voi lähteä kysymättä lupaa isältäni, Erkki ilmoitti, että on jo kysynyt luvan, ja käski mennä kotiin ja pakata repun. Lähdimme postiautolla seuraavana iltana. Otimme mukaan autoon sisälle sukset ja reput, joita ohikulkevat matkustelijat joutuivat hieman väistelemään. Matkustajiin kuului sairaanhoito-opiskelijoita jostain päin Etelä-Suomea poikaystävineen. Erkki sytytti savukkeen, jolloin opiskelijat moittivat suksia, jotka olivat heidän tiellään ja purnasivat tupakoinnista. Erkki ei selvästi tykännyt siitä, mutta sammutti savukkeen. Saavuttuamme Inarin ja Sodankylän rajalle painoimme pysähdysmerkkiä ja astuimme ulos kuulaaseen talvi-iltaan. Myös opiskelijaporukka jätti…

Minun maa, teän maa, Meänmaa

Ikkunan ulkopuolela kävelee muori, joka on varhmaan nähny tuhansia semmosia kesiä ko tämä: vettä sattaa ja sääsket net purree, linnut lentävä autoklashiin ja ampiaiset uskova ette on syksy. Mutta onhan se ihanaa, ette meilä kuitenki on niin puhas ilma ja hienot maisemat? Miepä nostan fiiliryypyn tämän kesän kunniaksi. Kippis! Tiäkkö muuten missä mie oikein istun? Mie olen Meänmaassa. Siitä asti ko olin pieni mie meinasin asua ja ellää täälä Tornedaalissa elikkä Tornionlaaksossa. Olen aina tieny ja pitäny tärkeänä sitä, mistä mie olen kotosin. Kuitenki jossaki tässä elämäntrainan välissä se oon ollu vähäsen epäselvää. Olen miettiny, voinko olla oikea tornionlaaksolainen ilman…

Maailmanmatkaaja Lapin matkailun ohjaksissa

FT Johan Edelheim oli ollut pari vuotta aikaisemmin vierailevana tutkijana vasta perustetussa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa Rovaniemellä, kun häntä kehotettiin hakemaan instituutin johtajan paikkaa. Hän luopui työstään Southern Cross Universityssä Australiassa ja aloitti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtajana syksyllä 2011. Lappi oli tullut hänelle tutuksi lyhyissä työsuhteissa ja lomamatkoilla. Johan Edelheim kertoo aiemmasta työhistoriastaan ja siitä, miten se on vaikuttanut hänen näkemyksiinsä matkailusta: Suomesta muutin pois jo opiskeluaikana, veri on aina vetänyt muualle. Tein kaiken maailman vieraanvaraisuusalojen työtä Euroopassa ja Amerikassa, ja muutettuani Australiaan yhdeksänkymmentäluvun lopussa jatkoin opettajan töissä siellä ja ympäri Aasiaa. Koulutin töihin, joita olin aikaisemmin tehnyt itse….

Lappilainen kulttuurilehti Jänkä kymmenen vuotta

Ensimmäinen Jänkä-lehti ilmestyi syksyllä 2005. Vaikutti siltä, että lehteä ruvettiin tekemään ikään kuin päähänpistosta, mutta lehden syntyyn vaikuttavia kipinöitä oli singahdellut keskusteluissa tuon tuostakin. Haluttiin lehti, joka tuo esiin lappilaista taidetta ja kulttuuria sen omista lähtökohdista. Lappi on iso alue, jossa väkeä asustaa harvakseltaan. Etelän kaupunkeihin verrattuna lappilainen elämäntyyli on omintakeista, luonnonläheisyys ja pienet asumisyhteisöt muovaavat yhä edelleen lappilaista mentaliteettia. Mikä Lapissa on muuttunut kymmenessä vuodessa? Paljonkin on tapahtunut sekä paikallisella tasolla että laajemmin. Lappi ei ole enää syrjässä globaaleiltakaan mullistuksilta. Kansainvälistyminen henkilötasolla toteutuu päivittäin, kun pakolaisvirrat ovat löytäneet pohjoiset raja-asemat. Vierasmaalaisten muutto Lappiin aiempaa suuremmassa mittakaavassa ei voi olla…

Kiehtovia runoja Lapin Ihmemaasta

Beaivváš čuohká gaba / Aurinko juo kermaa. Runomusiikkiteos. Runot ja luontokuvat Inger-Mari Aikio, CD-levyn musiikki Miro Mantereen. DAT 2014.B Olen saanut viehättävän lahjan, kirjan, joka poikkeaa monin tavoin aiemmin lukemistani ja kokemistani. Tekijä on saamelainen runoilija Inger-Mari Aikio. Ennen tämän uusimman kirjan julkaisua hän on ehtinyt julkaista kuusi runokirjaa, tarinoita lapsille, ollut ehdolla Pohjoismaiden ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän on tehnyt dokumenttielokuvia, kääntänyt kirjallisuutta useille kielille. Lyhyesti sanoen hän on toiminut ja toimii saamelaisen kulttuurielämään keskiössä. Olen viettänyt useita intensiivisiä päiviä kuvitukseltaan kauniin ja sisällöltään tuoreen kirjan parissa. Aurinko juo kermaa teos on kaksikielinen, puhuu suomea ja saamea, tarjoaa tarinaa…

Elokuvatohtori ei jättänyt Sodankylää

  Peter von Bagh 1943 – 2014 Sodankylän Elokuvajuhlat – Midnight Sun Filmfestival – viettää ensi kesänä 30-vuotisjuhlaa. Peter von Bagh on toiminut elokuvajuhlien festivaalijohtajana lähes kaikki nämä vuosikymmenet. Elokuvajuhlien käynnistäjinä toimivat elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri ja Kaurismäen veljekset. Mänttärin vei oma elokuvatyö ja Peter von Bagh astui remmiin. Totuimme Petteriin niin, että kun hänen tuttu hahmonsa ilmestyi Sodankylän kaduille, tunsimme, että nyt juhlat alkavat. Kysyin elokuvateatteri Lapinsuun edesmenneen omistajan Erkki Salinin 91-vuotiaalta leskeltä, millaista oli elokuvajuhlien alkuaikoina. Salinien koti on keskeisellä paikalla elokuvateatterin vieressä. Sanni Salin kertoi, että hän oli elokuvajuhlien aikana aluksi yksin lipunmyyjänä teatterilla. – Eihän Sodankylässä 30…

Pidetään juhlat

Kymmenvuotias tyttönen tulostaa kasan paperia mummin tietokoneelta. Viikonloppuna vietetään kaverin syntymäpäiviä yökyläilyn merkeissä ja nyt tarvitaan arkkikaupalla ideoita teemoista, tarjoiluista ja ohjelmanumeroista. Koristelut ovat tärkeitä tunnelman luojia ja pitäähän sitä jotakin kivaa panna päällekin. Suunnittelu, kihinä ja odotus ovat iso osa juhlimista. Kuluva vuosi on suomalaisen kulttuurin juhlaa: Kanteletar täyttää 175 vuotta ja Kalevala 180 vuotta. Toivo Kärki, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta syntyivät 100 vuotta sitten, Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymästä on 150 vuotta. Lisäksi vuosi 2015 on julistettu Sisun juhlavuodeksi, jonka tarkoituksena on rohkaista suomalaisia tarttumaan unelmiinsa. Vuonna 2015 vietetään myös ensimmäistä kertaa Kirjan vuotta, joka kutsuu…

3 of 10
1234567