Posts by: admin

Maailmanmatkaaja Lapin matkailun ohjaksissa

FT Johan Edelheim oli ollut pari vuotta aikaisemmin vierailevana tutkijana vasta perustetussa Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa Rovaniemellä, kun häntä kehotettiin hakemaan instituutin johtajan paikkaa. Hän luopui työstään Southern Cross Universityssä Australiassa ja aloitti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtajana syksyllä 2011. Lappi oli tullut hänelle tutuksi lyhyissä työsuhteissa ja lomamatkoilla. Johan Edelheim kertoo aiemmasta työhistoriastaan ja siitä, miten se on vaikuttanut hänen näkemyksiinsä matkailusta: Suomesta muutin pois jo opiskeluaikana, veri on aina vetänyt muualle. Tein kaiken maailman vieraanvaraisuusalojen työtä Euroopassa ja Amerikassa, ja muutettuani Australiaan yhdeksänkymmentäluvun lopussa jatkoin opettajan töissä siellä ja ympäri Aasiaa. Koulutin töihin, joita olin aikaisemmin tehnyt itse….

Lappilainen kulttuurilehti Jänkä kymmenen vuotta

Ensimmäinen Jänkä-lehti ilmestyi syksyllä 2005. Vaikutti siltä, että lehteä ruvettiin tekemään ikään kuin päähänpistosta, mutta lehden syntyyn vaikuttavia kipinöitä oli singahdellut keskusteluissa tuon tuostakin. Haluttiin lehti, joka tuo esiin lappilaista taidetta ja kulttuuria sen omista lähtökohdista. Lappi on iso alue, jossa väkeä asustaa harvakseltaan. Etelän kaupunkeihin verrattuna lappilainen elämäntyyli on omintakeista, luonnonläheisyys ja pienet asumisyhteisöt muovaavat yhä edelleen lappilaista mentaliteettia. Mikä Lapissa on muuttunut kymmenessä vuodessa? Paljonkin on tapahtunut sekä paikallisella tasolla että laajemmin. Lappi ei ole enää syrjässä globaaleiltakaan mullistuksilta. Kansainvälistyminen henkilötasolla toteutuu päivittäin, kun pakolaisvirrat ovat löytäneet pohjoiset raja-asemat. Vierasmaalaisten muutto Lappiin aiempaa suuremmassa mittakaavassa ei voi olla…

Kiehtovia runoja Lapin Ihmemaasta

Beaivváš čuohká gaba / Aurinko juo kermaa. Runomusiikkiteos. Runot ja luontokuvat Inger-Mari Aikio, CD-levyn musiikki Miro Mantereen. DAT 2014.B Olen saanut viehättävän lahjan, kirjan, joka poikkeaa monin tavoin aiemmin lukemistani ja kokemistani. Tekijä on saamelainen runoilija Inger-Mari Aikio. Ennen tämän uusimman kirjan julkaisua hän on ehtinyt julkaista kuusi runokirjaa, tarinoita lapsille, ollut ehdolla Pohjoismaiden ja Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hän on tehnyt dokumenttielokuvia, kääntänyt kirjallisuutta useille kielille. Lyhyesti sanoen hän on toiminut ja toimii saamelaisen kulttuurielämään keskiössä. Olen viettänyt useita intensiivisiä päiviä kuvitukseltaan kauniin ja sisällöltään tuoreen kirjan parissa. Aurinko juo kermaa teos on kaksikielinen, puhuu suomea ja saamea, tarjoaa tarinaa…

Elokuvatohtori ei jättänyt Sodankylää

  Peter von Bagh 1943 – 2014 Sodankylän Elokuvajuhlat – Midnight Sun Filmfestival – viettää ensi kesänä 30-vuotisjuhlaa. Peter von Bagh on toiminut elokuvajuhlien festivaalijohtajana lähes kaikki nämä vuosikymmenet. Elokuvajuhlien käynnistäjinä toimivat elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri ja Kaurismäen veljekset. Mänttärin vei oma elokuvatyö ja Peter von Bagh astui remmiin. Totuimme Petteriin niin, että kun hänen tuttu hahmonsa ilmestyi Sodankylän kaduille, tunsimme, että nyt juhlat alkavat. Kysyin elokuvateatteri Lapinsuun edesmenneen omistajan Erkki Salinin 91-vuotiaalta leskeltä, millaista oli elokuvajuhlien alkuaikoina. Salinien koti on keskeisellä paikalla elokuvateatterin vieressä. Sanni Salin kertoi, että hän oli elokuvajuhlien aikana aluksi yksin lipunmyyjänä teatterilla. – Eihän Sodankylässä 30…

Pidetään juhlat

Kymmenvuotias tyttönen tulostaa kasan paperia mummin tietokoneelta. Viikonloppuna vietetään kaverin syntymäpäiviä yökyläilyn merkeissä ja nyt tarvitaan arkkikaupalla ideoita teemoista, tarjoiluista ja ohjelmanumeroista. Koristelut ovat tärkeitä tunnelman luojia ja pitäähän sitä jotakin kivaa panna päällekin. Suunnittelu, kihinä ja odotus ovat iso osa juhlimista. Kuluva vuosi on suomalaisen kulttuurin juhlaa: Kanteletar täyttää 175 vuotta ja Kalevala 180 vuotta. Toivo Kärki, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta syntyivät 100 vuotta sitten, Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymästä on 150 vuotta. Lisäksi vuosi 2015 on julistettu Sisun juhlavuodeksi, jonka tarkoituksena on rohkaista suomalaisia tarttumaan unelmiinsa. Vuonna 2015 vietetään myös ensimmäistä kertaa Kirjan vuotta, joka kutsuu…

LAPISSA KASVATETTU

Minulta on kysytty, olenko lappalainen. Ei, en ole. Olen lappilainen. En ole mahtipontisen ylpeä kertoessani kotikuntani olevan Sodankylä, mutta en missään nimessä häpeä sitä. Olen sodankyläläinen, se siitä. Jänkä sai mielenkiintoisia kyselyvastauksia lappilaisilta nuorilta juttuun ”Tällainen ilmapiiri tekee nuoresta runoudellisen”. Kysyimme mm. aikooko nuori muuttaa pois ja miksi. Löytyi sävel, johon minunkin täytyy yhtyä: viimeistään lukion jälkeen muutetaan muualle opiskelemaan. Ollaan kyllä huolissaan kotikylän tulevaisuudesta, mutta sitä ei silti jäädä parantamaan. Vastaukset huolestuttivat, mutta kuka minä olin huokaamaan – sillä en usko asuvani Sodankylässä enempää kuin seuraavat kaksi vuotta. Olen asunut samassa kylässä ja samassa talossa koko ikäni. Päiväkodissa olen…

Käsitys maantieteestä

Nettimaailman katottomasta ja seinättömästä aitasta avautui eteeni käsivaralla piirretty Suomen kartta otsakkeella Helsinkiläisen käsitys maantieteestä. Sivistys oli rajattu Helsingin lähialueiden ominaisuudeksi ja kehäkolmosen takaa alkoi Pohjoinen. Tuntemattomassa ja ilmeisen alkukantaisessa Pohjoisessa on Pönden lisäksi muutama kaupunki, mutta enimmäkseen poroja ja karhuja. Oulu sijaitsee keskellä Lappia ja Rovaniemi on nostettu Suomi-neidon nenän paikkeille. Kuva haiskahtaa teinihuumorilta eikä tarkoitukseni ole niputtaa sen enempää helsinkiläisiä ja heidän käsityksiään yksioikoisesti yksi yhteen, mutta mieleen tulee: ei niin pientä pilaa, etteikö siinä olisi totta mukana. Kun kertaa mielessään viime kuukausien Lappia koskevia uutisia, on pakko toivoa päättäjille lisää maantieteellisen tiedon ja olojen ymmärrystä. Eriarvoinen kohtelu…

Kysyntää ja tarjontaa

Matkailu on korkeiden työttömyysprosenttien ja muualle muuttavien nuorten maakunnassa pitkästä aikaa tähti, jonka nousua seurataan henkeä pidätellen. Tuntuu, ettei mikään investointi tai uhraus ole matkailun alttarille liian suuri. Taotaan, ja rauta hehkuu. Tavoitteemme oli tehdä tämänkertaisesta Jängästä Lapin-matkailua monipuolisesti tarkasteleva lehti. Pyrimme tuomaan esille valtavirrasta poikkeavia kannanottoja, seuraamaan väylästä haarautuvia puroja. Löysimme lähtökohtaisesti erilaisia kirjoittajia: kirjailijan Ylä-Lapista, Jyväskylässä asuvan Lapin-samoajan, saamelaisen tohtorikoulutettavan, vuotsolaisen porotilan emännän, Lapin-matkailuun syventyneen toimittajan… Isoihin matkailuyrityksiin ja matkailututkimukseen emme tarttuneet. Havaintomme mukaan ne saavat kylliksi julkisuutta valtakunnan mediaa myöten. Emme saaneet mahdutettua lehteen myöskään matkailullisestikin tärkeitä tapahtumia, joita lappilainen kulttuuri kukkii sekä kaamoksen hämärässä että kesäauringon…

Pääkirjoitus

Istun linja-autossa ja katson ruutujen takana verkkaan vaihtuvaa panoraamaa. Matalaa metsikköä, mäntyjä, kuusia, koivuvitelikkoa…Raskas lumi painaa kuusenoksat lähelle runkoa, oksilta putoilee sohjoa. Moottorikelkan jälki kulkee pitkin ojanpohjaa, jokunen poro kuopii kesannolle jätettyä niittyä. Kinostuneita pihoja, kiinni naulattuja ikkunoita. Niihin pihoihin hurauttavat muuttolinnut kesäisin uusilla autoilla. Kansanedustajaehdokkaiden kuvia, jotka ohi ajaneista aura-autoista singonneet lumipaakut ovat pommittaneet tuntemattomiksi. Hilja Mörsäri kertoo artikkelissaan, kuinka kirjoittajan kulttuuriympäristö muovaa kirjoittajaa ja hänen tapaansa ilmaista sanottavansa. Eikä vain kulttuuriympäristö – ihmisen koskema ja rakentama – vaan myös luonto. Ympäristö ei muovaa vain kirjoittajaa, vaan vaikuttaa kaikkeen taiteen tekemiseen: tanssiin, teatteriin, musiikkiin, kuvataiteeseen…Se antaa aiheet ja vaikuttaa…

Erotuksia

Olen monesti miettinyt pohjoisessa ja etelässä asuvien ihmisten välisiä eroja. Suomi on pikkuinen maa ja luulisi, että täällä ei kovin suuria eroavaisuuksia ajattelumaailmassa olisi. Mutta kävi taannoin ilmi, että jopa omassa kotikunnassa esimerkiksi murresanojan välillä on huomattavia eroja, vaikka välimatkaa on alle sata kilometriä. Monesti minulta on joku turisti kysäissyt esimerkiksi sitä, että onko meillä täällä pohjoisessa telkkiä. Ja joka kerta muistan vastata, että ei meillä semmoisia ole, mutta sotkia on aika paljon. Heillä päin se taas tarkoittaa kokonaan eri lintua. Murre tuottaa monesti hauskoja hetkiä puolin ja toisin. Työni puolesta olen jatkuvasti tekemisessä erilaisten ihmisten ja kansallisuuksien kanssa. Jokaisella…

4 of 10
12345678