Tarinoita vuosien varrelta
Yön tummaa taivasta vasten minä kurkiauran näin, yön tummaa taivasta vasten sen lentävän etelään päin. Minä tunsin kaipaavani lailla lintujen, minä tunsin kaipaavani pois kauas jonnekin. – Rauni Pulska 1991 Se alkoi Rösölänperän Ruppanoissa vuonna 1984. Silloin sain kokea todellisen pistoksen teatterista. Yli kolmekymmentä vuotta sitä on kestänyt. Monet tuulet ja tuiskut, ilot ja surut. Kuinka monet kerrat lähdinkään harkoista itkien kotiin ja ajattelin, että tämänhän pitäisi olla hauskaa, mutta ei. Silloin päätin, etten palaa sinne enää, lopetan, mutta aina vain lähdin harkkoihin. Harjoittelupaikat olivat minkä missäkin, kunnantoimiston valtuustosalista jos jonkinlaisiin paikkoihin. Joskus tuntui, että meitä ei oikein hyväksytty mihinkään….