Lapin taidepalkinto Jänkä-lehdelle 2011
Lapin taidetoimikunta antoi vuoden 2011 Lapin taidepalkinnon lappilaiselle kulttuurilehti Jängälle ja kirjailija Mirjam Kälkäjälle. Lehden toimituksen mielestä palkintoraati toimi oikein ja mallikkaasti. Nyt on kissan häntä korkealla, sojottaa suoraan ylöspäin.
Jängän toimitus ei tee lehteä omin päin. Kiitokset ihmisille, jotka ovat kanssamme tehneet Jänkää! Tämä joukko käsittää kirjoittajat, piirtäjät, valokuvaajat, taittajat sekä kaikenlaiset kulttuurin pohdiskelijat ja tekijät. Kiitos myös ilmoittajille, joiden tuella lehden painattaminen on ollut mahdollista. Lehti ilman lukijoita ei ole tekemisen väärti, joten kiitokset myös lehden tilaajille ja ostajille.
Jängän eräs perusperiaate on se, että lappilaiset itse kertovat kulttuuristaan omista lähtökohdistaan käsin. Niinpä olemme pyrkineet siihen, että kirjoittajilla ja kuvaajilla on jokin yhteys Lappiin: he asuvat Lapissa, ovat syntyneet Lapissa, reissaavat Lapissa… Määrittely on väljä, mutta pitävä.
Jänkä on lappilaisen kulttuurin ja elämäntavan lehti. Kulttuuria tekevät ja siitä ravintoa saavat kaikenikäiset ihmiset. Lappilaista elämää kuvaa yhtä hyvin 11-vuotiaan hillareissu kuin saamelaisen ikäihmisen asuntolakokemus. Lappilaista elämää tänä päivänä on opiskelu Lapin yliopistossa, lihakarjanhoito EU-Lapissa, Vuotson markkinat tai Sodankylän elokuvajuhlat.
Kulttuurilehti Jängän ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 2005. Jänkää perustaessamme kirjasimme näkemyksiä, miksi lappilaiselle kulttuurilehdelle on tarvetta. Tässä eräs niistä:
”Minusta ajatus syntyi aika spontaanisti kupposen ääressä, ihan kuin idea olisi kytenyt jo pitempään. Meitä harmitti, kun monet lappilaiset tekevät laadukasta kuvataidetta, kirjallisuutta, tanssia ja vaikka minkälaista taidepuolta eivätkä ikinä taidoistaan huolimatta pääse kyllin laajasti esille. Olemme liian kaukana höyryävien lihapatojen äärestä. Mutta onhan meillä oma ääni, miksi emme käyttäisi sitä?”
Muistelen, että ajatuksen sinetiksi nuoremmat perustajajäsenet heittivät tuplakuperkeikan takapihan ruohikolla.
Kun lehteä perustettiin, nimeksi päätettiin Jänkä – eipähän ole turhan korkealentoinen. Jänkä on monella tapaa osuva nimi. Jängällä on vaikea kulkea, mutta sitkeä lappilainen kahlaa sen yli. Lapin maittavimmat marjat hilla ja karpalo imevät arominsa jängän uumenista. Historian saatossa Lapin lehmien ravintoa ovat olleet jänkäheinät ja sammalesta on saatu kuivikkeita vauvoille. Jänkä säilyttää kerran sinne vajonneen tai poljetun, sen mystinen syvyys on kuin alitajunta. Matkailijoille jänkä on nähtävyys ja esteettinen elämys upeine väreineen, kasveineen ja eläimineen.
Lapin arjessa luonto ja historia ovat vahvasti läsnä, ja niiden merkitys näkyy myös lehden sisällössä. Jänkä tutkii Lapin ilmiöitä laajemmalla aikaperspektiivillä kuin tiuhaan ilmestyvät lehdet. Hitaiden ilmiöiden pohtiminen on lehdelle omiaan.
Jänkä on kaikkien lappilaisten, lappilaisesta kulttuurista ja Lapista kiinnostuneiden lehti.
Paula Alajärvi