Artikkelit

Jänkä pystytettiin tuohtumuksen ja turhautuneisuuden perustalle. Lapin monimuotoinen kulttuuri vaiettiin olemattomiin niin valtakunnan kuin maakunnankin medioissa. Jängän aikana tilanne näytti muuttuvan parempaan suuntaan: lappilaiset tekijät ja Lappi ympäristönä taiteen tekemiselle saivat mediassa nostetta. Lappiin tuotiin suuria elokuvatuotantoja ja lääniin syntyi useita kulttuurifestivaaleja, joissa on kiinnostavaa meininkiä. Toki osassa on tullut hieman vaivaannuttavasti olo, että Lapista halutaan vain eksoottiset puitteet, joissa voidaan sitten opettaa perinteisessä kolonialismin hengessä paikallisille tapoja. Lappilainen kulttuuri itsessään ei näissä kinkereissä kiinnosta. Näitä harvoja harmin paikkoja lukuun ottamatta kehitys on näyttänyt myönteiseltä. Nyt meneillään oleva median murros uhkaa kaiken, niin paikallisen kuin valtakunnan tason kulttuurituotosten näkyvyyttä: mitä…

– Pohdintoja luontokuvien Lappi-identiteetistä Rovaniemen katukuva on täyttynyt koronan jälkeen nopeasti matkailumainoksista. Kuvissa toistuvat tykkylumen peittämät kuusistot ja täyteläiset revontulet, mutta huskyt ja pyyhkeisiin kääriytyneet saunojat paljastavat kuitenkin turisteille tuotetun Lapin. Sen maailma on minulle outo rajatila, jossa tuttuus ja eksotiikka kohtaavat. Luontokuvien näkeminen jatkuvasti markkinointikontekstissa on saanut miettimään niiden vaikutusta omaan luontokokemukseeni. En pysty enää katsomaan revontulikuvia ilman jälkeenpäin seuraavaa kelkkasafarimielikuvaa. Luontokuvien runsas käyttö Lapin matkailumainoksissa ei ole sattumaa. Suomen matkailua edistävä Visit Finland on listannut 2020-luvun yhdeksi suurimmaksi matkailun megatrendiksi luonnon. Tämä korostuu erityisesti Lapissa, jossa ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on Suomen suurin. Talvikausi on matkailusesonkina ylivoimaisesti suosituin. Joulupukki…

Pesemättömät. Irene Piippola. Hansabook 2022. “Eräänä kauniina kesäpäivänä Jumala päättää kylästellä Aatamin ja Eevan luona Paratiisissa. Hän ilmoittaa Aatamille tulostaan eikä Eeva ehdi kuin osan lapsistaan pestä kun Jumala on jo oven takana.” Ja tuosta noin olin imaistu tämän runoteoksen kyytiin rytinällä, eikä kirjaa enää kädestä voinut laskea. Nämä olivat Piippolan runoteos Pesemättömien ensimmäiset lauseet. Pesemättömät on runoteos, jossa fakta ja fiktio yhdistyvät maagisella tavalla. Kuten jo aloituksesta voi arvata, on uskonto yksi teemoista. Lestadiolaisuuden syntymailla liikutaan ja uskon asioista puhutaan terävästi. Mutta lestadiolaisen uskon ja uskomusten seurana on myyttisiä mytologioiden hahmoja, kuten maahiset, Kalevalasta tuttu vesien emäntä Vellamo ja…

Kirjoitin vuonna 2019 Jänkään lappiinmuuttajan tuntoja otsikolla Pohjoisessa itseään ei pääse pakoon. Tuolloin kipuilin sitä, miten meidän Eskelisen tuomien olisi tarkoitus sopeutua Lappiin, kun kaikki tuntuivat viikonloppuisin katoavan eräkämpille, reissuun tai lasten harrastustoimintaa tukemaan. Noh, nykyään ”katoan” itsekin sujuvasti perjantai-iltapäivisin milloin minnekin, vaikka metsästäjää tai himomarjastajaa minusta ei taidakaan koskaan tulla. Koronavuosien jälkeen Lappi on alkanut houkuttelemaan väkeä ympäri Suomen. Ihmiset kaipaavat tilaa, rauhaa ja luontoa, ja sitä täältä löytyy. Eikä jokainen tulija suinkaan ole erämies tai -nainen, vaan eniten paikalle tuntuvat pyrkivän lapsiperheet. Arjen logistiikkaongelmia on täällä vähemmän, tai ainakin ne ovat erilaisia kuin kehä kolmosen sisäpuolella. Sanoja luontosuhde…

Istuimme Casassa vieri vieressä kavereiden kanssa ja jännitimme ensimmäistä sotilaslaskuvarjohyppyä. Casa on lentokone, josta laskuvarjohypyt tehtiin. Varmasti jokainen jännitti itse hyppyä, mutta juuri sitä varten oli kärsitty viimeiset kaksi viikkoa. Kukaan ei enää tässä vaiheessa jättäisi käyttämättä tilaisuutta ansaita viininpunainen baretti. Matka tähän pisteeseen oli ollut pitkä. Idea hakeutua Suomen armeijan erikoisjoukkoihin tapahtui monia vuosia ennen valintakokeita. Olin vielä reippaasti alaikäinen, kun jo unelmoin vaativasta ja ankarasta erikoisjoukkokoulutuksesta. Minulla ei ollut aavistustakaan, mihin olin ryhtymässä. Kaikki henkinen ja fyysinen valmistautuminen vaati töitä. Minun kohdallani asiaan liittyi myös sosiaalinen valmistautuminen. Olin teininä melko ujo ja viihdyin paljon omissa oloissani. Jostain syystä…

Kylä on pienin asutusyhteisö, jossa ihmiset eivät välttämättä ole keskenään sukua. Vuonna 2011 päätimme ruveta esittelemään Jänkä-lehdessä lappilaisia kyliä niin, että kyläläiset itse kertoisivat kotikylistään. Saimme kyläkertomukset 23 kylästä eri puolilta Lappia. Lapin maakunnassa on 21 kuntaa, neljä kaupunkia ja lähes 300 kylää, joten ehdimme tuoda niistä Jängän sivuille vain pienen osan. Nostimme esiin kyliä eri puolelta Lappia. Ensimmäisenä esiteltiin Sallan Saija, josta on Venäjän rajalle vain muutama kilometri. Käsivarren kylistä pääsivät Jängän sivuille Kilpisjärven kylä ja Iitto, joka oli sata vuotta Suomen pienin kylä, lieneekö vieläkin? Väylänvarren kylistä esiteltiin Turtola ja Väylänpää. Kolttasaamelaisten omasta kylästä Sevettijärvestä kirjoitti Satu Moshnikoff,…