Katja Kettu lentää

Hänen teoksensa kuvattuna neljällä sanalla: voimakkaita, riemukielisiä, lihaisia, tummaverisiä.

Katja Ketulla on tutkimusmatkailijan sielu. Hän on kiinnostunut maailmasta ja kokee loputonta ihmetystä ihmisestä. Hän pohtii, kuinka paljon elämään vaikuttaa sattuma ja kuinka paljon vapaa tahto. Ja toteaa näin miettivänsä peruskysymyksiä.

– Kirjoitan kieltä rakastaville, maailmasta kiinnostuneille, vahvojen tarinoiden ystäville, Katja Kettu vastaakin kyseltäessä hänen kohderyhmäänsä.

– Omat kokemukset ovat tärkeitä, monelle kirjoittajalle jopa omaa terapiaa, mutta itse haluan luoda lukijalle vahvan oman maailman jonne upota. Haluan kirjoittaa hyvän tarinan, jolla on taustatutkittu historiallinen pohja.

– Historiallinen romaani kertoo nykypäivästä ja siitä, miten tarkastelemme historiaa.

Tavanomaisena arkiaamuna Katja Kettu herää kello 11 ja hoitaa tuon jälkeen juoksevia asioita, haastatteluja yms. Kirjoittamisen hän aloittaa vasta illalla tai illasta ja jatkaa myöhään yöhön. Rytmi muuttuu matkojen aikana: herääminen aikaisin, matka seuraavaan paikkaan, majoittuminen, esiintyminen, seurustelu ja ateriointi järjestäjien kanssa, ehkä lasi viiniä, nukkumaan, ja sama aamulla alusta. Tätäkin haastattelua tehtäessä Katja oli New Yorkissa. Esiintymispyyntöjä hän saa enemmän kuin ehtii toteuttaa. – Toisaalta vastaan tulee hienoja asioita. Katja siis matkustaa paljon, hän lentää, myös konkreettisesti.

Ennen New Yorkia Katja Kettu oli viikon Minnesotan takametsissä kirjoittamassa suomalaisista ja intiaaneista. Teos Fintiaanien mailla ilmestyy toukokuussa. Lisäksi Katja valmistelee kahta näytelmää ja oopperalibrettoa.

Syvän vaikutuksen Katja Kettuun tehneitä kirjailijoita on paljon. Hänen mielikirjailijoitaan ovat ainakin Ernest Hemingway, Alice Munro, Nikolai Gogol, Vladimir Nabokov, John Steinbeck, Tove Jansson, Virginia Woolf, Dante Alighieri, Giovanni Boccaccio, Veijo Meri ja Sirkka Turkka. Näiden kirjailijoiden teokset imaisevat mukaansa.

Katja Ketun kirjoihin liitetään termi maaginen realismi. Se kuvastaa kirjailijan tapaa suhtautua todellisuuteen ja kirjoittamiseen. Hän ei dokumentoi todellisuutta vaan luo sille hieman maagisen vastineen, sellaisen, jossa on läsnä yllätys ja todellisuuden reunat repsahtelevat ja sisään hulvahtaa jotakin tuntematonta. – Oma osansa tässä on Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyydellä, johon teininä ihastuin, osa animaatiotaustallani.

Ketun esikoisromaani Surujenkerääjä (2005) tai toinen eli Hitsaaja (2008) eivät vielä ilmestyessään saaneet kansaa liikkeelle, mutta sitten räjähti: vuonna 2011 ilmestyi Kätilö. Teos on käännetty ja käännetään kymmenille kielille, siitä on tehty elokuvaversio, ohjaus Antti J. Jokinen, pääosassa Krista Kosonen. Kätilön lisäksi vuonna 2015 ilmestynyt Yöperhonen työllistää Katja Kettua kaiken aikaa: matkoja, esiintymisiä, haastatteluja, sopimuksia.

Katja Kettua kiinnostavat vähemmistöt ja niiden selviytyminen muuttuvassa maailmassa. Yöperhosessa hän vertailee suomalaisia ja marilaisia.

– Suomalaisilla on itsenäisyys, kieli, sananvapaus. Mareilla toisin. Suomalaiset ovat onnekkaita: meillä on oma maa ja omaa kirjallisuutta, jota tukea ja lukea. Yöperhonen käännetään vuorimariksi. Puolet painoksesta jaetaan kouluihin, joissa ei ole marinkielistä kirjallisuutta. Pidän tätä hyvin tärkeänä asiana.

Menestyskirjailija Katja Kettu vastaa kysymykseen, miksi kulttuuri, vaikkapa kirjallisuus, tarvitsee valtion tukea, selvin sanoin seuraavasti:

– Suomi on pieni maa, mutta meillä on vahva kirjallinen kenttä, joka juuri alkaa saada kansainvälistä arvostusta. Ilman tukea vain ani harva pystyisi kirjoittamaan, ja silloinkin vain dekkareita ja Hertta-sarjaa. Kun kirjallisuutta tuetaan monipuolisesti, syntyy uusia menestyskirjailijoita. Huomattavaa kyllä on, ettei valtion tuki tupsahda ilmasta eikä apurahoilla minimipalkoille pääse. Itse olen ollut onnekas. Ilman rahoitusta en olisi esimerkiksi Kätilöä kirjoittanut.

Kuvaile lopuksi muutamin sanoin tähänastista elämääsi, kirjailija Katja Kettu.

– Synnyin 1978, sitten kasvoin kirjailijaksi. Välissä on ollut rakkautta ja surua.

Huomio!

Pohjois-Suomen kirjailijapäivät ovat 22. – 24.4.2016 Rovaniemellä. Kirjailija Katja Kettu esiintyy ja on tavattavissa päivien aikana. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

 

Markku Kokkola

 

 

 

Katja Maaria Kettu

kirjailija, animaatio-ohjaaja
syntyi Muhoksella 1978
varttui Rovaniemen Pöykkölässä

tuotantoa:
  • Surujenkerääjä, 2005
  • Pyykkipäivä, näytelmä, 2006
  • Hitsaaja, 2008
  • Kätilö, 2011
  • Piippuhylly, 2013
  • Yöperhonen, 2015
  • kirjojen toimittajuuksia, sarjakuva-albumi, animaatioita, lyhytelokuvia, musiikkivideoita, kolumneja
palkintoja:
  • Tiiliskivi-palkinto 2005
  • Kalevi Jäntin palkinto 2011
  • Runeberg-palkinto 2012
  • Kiitos kirjasta -mitali 2012