Taidestestausmatka Särestöniemeen

Me ja muut Tähtikunnan koulun kahdeksasluokkalaiset luokanvalvojineen sekä kuvaamataidon opettaja kävimme 28.11.2019 taidetestausretkellä Särestöniemi-museossa. Tutustuimme oppaiden ohjauksella Reidar Särestöniemeen, hänen elämäänsä, taiteeseensa ja asuinpaikkaansa.

Ennen reissuunlähtöä me katsoimme Yle Areenasta videoita Reidarista. Videoissa näkyi, kun Reidar maalasi, kertoi maalauksiensa taustoista ja inspiraatioista. Hän kertoi myös vähän lapsuudestaan, esimerkiksi siitä, kuinka melkeinpä hänen ainoat ystävänsä olivat hänen perheensä koira ja muut eläimet. Se sai Reidarin vaikuttamaan raukalta: hän on saattanut olla hiljainen muiden ihmisten seurassa.

Kuvaamataidon tunneilla kokeilimme yhtä Reidarin maalaustekniikoista eli maalasimme ainoastaan maalausveistä käyttäen. Maalasimme Reidarin tapaan eläimen tai maiseman, joka kuvaa meitä tai jotain meihin liittyvää. Me itse maalasimme karhun ja oravan, koska ne kuvasivat joitakin luonteenpiirteitämme hyvin: karhu nukkuu paljon ja orava on energinen.

Odotimme reissun olevan vain maalausten katsomista, mutta maalauksia katsottiin aika vähän. Maalaukset olivat aika värikkäitä ja sekalaisia, mutta omalla tavallaan hienoja, ja kun niitä katsoi kokonaisuutena, sai jotain selvää Reidarin ajattelutavasta. Odotimme alueen olevan myös vanhanaikaisempi, niin että talot olisivat olleet vain jotain pieniä ränsistyneitä hirsimökkejä, vaikka todellisuudessa niissä oli hienojakin juttuja.

Matkustimme Särestöniemeen, Kittilään kahdella linja-autolla. Saavuttuamme paikalle menimme kahvilarakennukseen ja meille kerrottiin hieman tulevasta päivästä. Lisäksi meidät jaettiin kolmeen ryhmään. Ryhmissä lähdimme kiertämään eri rakennuksia, joissa meille kerrottiin rakennuksen historiasta ja Reidarin elämästä ja perheestä. Lopussa saimme myös itse piirtää pastelliliiduilla.

Mieleenpainuvimmat asiat reissussa olivat se, että Reidarin vanha ateljee paloi ja että hänellä oli alkoholijuomia hyllyssä sekä hieno puulusikka uudemmassa ateljeessaan. Oli hienoa, että hänellä oli galleriassaan oma uima-allas, johon valitettavasti joku oli hukkunut, sekä sauna, jossa hän oli saunonut Urho Kekkosen kanssa. Myös se, että saimme vapaasti kierrellä Reidarin ateljeessa, oli hyvin ajateltu, vaikka emme saaneetkaan koskea tavaroihin. Parasta oli se, että saimme piirtää pastelliliiduilla kuvan eläimestä tai maisemasta mustalle tai valkoiselle paperille.

Mielestämme reissun idea oli hyvä. Kaikilla ei ole aikaa, varaa tai innostusta lähteä tällaisille reissuille, mutta nyt, kun koulu järjesti sen, pääsimme näkemään taidetta. Monilla varmaan on myös ennakkoluuloja museoita kohtaan, kuten että siellä pitää vain olla hiljaa ja katsella tauluja, mutta museokäynti oli oikeasti ihan kiinnostava.

Reissu oli mielenkiintoinen ja hieno kokemus, mutta emme menisi Särestöniemeen uudelleen, sillä se oli semmoinen “kerran elämässä” –juttu eikä sinne tule enää mitään uutta nähtävääkään. Suosittelemme kuitenkin kaikkia käymään tutustumassa Reidarin taiteeseen ja hänen elämäänsä.

Paluumatkalla olimme hieman väsyneitä ja juttelimme päivän tapahtumista. Suurelle osalle oli jäänyt joitakin päivän aikana kerrottuja asioita mieleen ja jaoimme mielipiteitämme taiteesta ja muistakin jutuista. Monet ajattelivat, että Reidarin taidetta oli mukava katsella ja miettiä sen merkitystä, vaikkakin se oli hiukan erikoista. Kaiken kaikkiaan reissu oli kiva ja idea oli hyvä. Museo oli käymisen arvoinen.

Essi Kaunisvaara ja Elisa Pelkonen 
Tähtikunnan koulu, Sodankylä 
8D-luokka