Palkittu saamen kielten etäopetushanke
Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylän kunnan pohjoisosat, ja niillä alueilla saamenkielinen opetus on turvattu perusopetuslaissa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, mutta erityisesti inarinsaame ja koltansaame. Pohjoissaamea äidinkielenään puhuvia on Suomessa noin 2000 henkeä, yhteensä pohjoissaamen puhujia on noin 20 000, sillä sitä puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa. Inarinsaamea ja koltansaamea puhutaan vain Suomessa, inarinsaamea puhuu noin 400 ja koltansaamea noin 300 henkilöä.
Suurin osa saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, missä saamen opetusta on ollut tarjolla vain suurimmissa saamelaiskeskittymissä, kuten Rovaniemellä, Helsingissä ja Oulussa. Vuonna 2018 Utsjoen kunta ja Saamelaiskäräjät käynnistävät Saamen kielten etävälitteisenopetuksen pilottihankkeen, jonka tarkoituksena on helpottaa saamen opetukseen pääsyä. Hanke järjestää perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen opetusta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Opiskelumahdollisuus on otettu innostuneesti vastaan: tällä hetkellä projektissa opiskelee 90 oppilasta ja opiskelijaa 67 koulusta.
Viime vuonna Opetushallitus myönsi hankkeelle Cygnaeus-palkinnon tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävistä opetusmahdollisuuksista. Palkinnon myötä hanke on saanut hyvin huomiota.
Haastattelen hankkeen projektipäällikkönä toimivaa Hanna Helanderia.
- Onko opetukseen osallistuville jotakin ikähaarukkaa? Voivatko opetukseen osallistua yhtä hyvin suomenkieliset kuin saamea puhuvat?
Täydentävä saamen opetus on tarkoitettu oppilaille, joiden perheen tai suvun kieli on saame. Tarjoamme opetusta eskareille, perusopetuksen oppilaille ja lukio-opiskelijoille. Oppilaiden ei tarvitse osata saamea ennestään.
Leikkiä, tarinankerrontaa ja luontopedagogiikkaa
– Miten etäopetuksessa voidaan toteuttaa saamen kulttuurille tärkeitä asioita, kuten luonnonyhteyttä ja saamelaiselinkeinoja?
Teemme yhteistyötä Lasten sananvalta ja toimijuus -tutkimushankkeen kanssa, jonka tavoitteena on kehittää saamen kielen etäopetuksesta kieli- ja kulttuuritietoista yhteistyössä opettajien kanssa. Viime syksynä opettajat suunnittelivat yhteistyössä tutkijoiden kanssa opetusinnovaatioita, joissa testattiin, miten leikki, tarinankerronta ja luontopedagogiikka toimivat etäopetuksessa. Inarinsaamen opettaja Henna Aikio lähti toteuttamaan luontopedagogiikka luontobingon avulla. Hän lähetti oppilaat kesken tunnin havainnoimaan luontoa ja kuvaamaan pyydettyjä asioita, esimerkiksi jotain keltaista. Kuvissa opettaja ja oppilaat työstävät yhdessä oppimateriaalia. Kuvat ovat esillä myös etäopetushankkeen nettisivuilla. Myös leikki- ja tarinankerrontainnovaatiot onnistuivat hyvin ja innostivat oppilaita!
Tänä lukuvuonna projektin opettajina ovat toimineet Henna Aikio, Satu Pieski, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff.
– Onko pätevien opettajien saaminen saamenkieliseen opetukseen vaikeaa? Onko opettajia koulutettu riittävä määrä?
Pätevien opettajien löytäminen etäopetukseen ei ole ollut hankalaa, sillä etäopetuksessa opettajan asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan nettiyhteys toimii. Opettajamme asuvat ympäri Suomea ja maailmaa, yksi opettajista asuu Kolumbiassa. Inarin- ja pohjoissaamessa on pätevät opettajat ja koltansaamen opettaja viimeistelee opettajaopintojaan.
– Onko etäyhteyden päässä saamentaitoinen ohjaaja? Onko projektin tunnit kytketty koulujärjestelmään esimerkiksi niin, että saame olisi siinä valinnaisaineena?
Täydentävä saamenopetus on oppilaille ylimääräistä opetusta, mutta opetus järjestetään osana koulupäivää. Oppilaiden lukujärjestysten yhteensovittaminen on valtava työ, joka aloitetaan huhtikuussa ja jota jatketaan koulujen alkuun asti.
Etäoppitunneilla kouluissa oppilaiden tukena on koulunkäynninohjaaja, joka auttaa esimerkiksi teknisten pulmien ratkaisussa. Tunneille osallistuessaan ohjaavat saattavat oppia itsekin saamea.
Kieli on tärkeä osa identiteettiä
Saamelaisia asuu nykyään jo noin 60 % muualla kuin saamelaisalueella. Saamelaiskulttuuri on käsitykseni mukaan vahvasti luontosidonnainen. Mietin, miten saamelaiskulttuuria ja saamelaista elintapaa voi toteuttaa kaupunkiympäristössä vai saako se siellä uusia muotoja.
– Onko vaarana, että kaupunkiympäristössä pienen vähemmistön kulttuuri jauhautuu kadoksiin? Onko tällaisesta kieliprojektista hyötyä saamelaiskulttuurin elvyttämiseen ja vahvistamiseen missä ympäristössä tahansa?
Kieli on tärkeä osa identiteettiä ja kielen kautta oppilaat kiinnostuvat myös kulttuurista. Olen itse asunut pitkään Helsingissä. Saamelaiskulttuuri löytää kaupungissa uusia muotoja, ei se saamelaisuus mihinkään katoa, jos suhde kulttuuriin on vahva. On kuitenkin tärkeää, että perusopetus tukee oppilaan saamelaista identiteettiä ja tarjoaa mahdollisuuden saamen kielen opiskeluun. Monet oppilaistamme eivät puhu saamea ennestään, mutta heillä on yhteys kieleen, kyse on menetetystä äidinkielestä. Kielen menetykseen ovat vaikuttaneet yhteiskunnan asenteet, joten on tärkeää, että yhteiskunta myös tukee kielen ottamista takaisin.
Paula Alajärvi
Kuvat Ville-Riiko Fofanoff / Saamelaiskäräjät
Piirroskuvat Sunna Kitti
Piirrokset kuvaavat tekstin mainitsemia opetusinnovaatioita