Porukalla Meltosjärvelle

Meltosjärven kylä on napapiirillä Ylitornion kunnassa. Siis ei sillä Napapiirillä, josta on muodostunut matkailuväen pysäkki Rovaniemellä. Kylän keskusta sijaitsee kahden kauniin järven välisellä harjanteella. Kylässä järjestetään kesäisin tapahtuma, joka kerää kirjallisuuden ystäviä yhteen Annikki Kariniemi -kirjallisuusseuran voimin.

Annikki Kariniemi (1913 – 1984) oli ensimmäinen Lapissa syntynyt suomenkielinen naiskirjailija, kertoo kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo. Puolet elämästään hän toimi kansakoulun opettajana, mutta kun hän rupesi kirjailijaksi, teoksia syntyi yli 30. Teosten aiheet liikkuivat Lapin luonnosta, myyteistä ja historiasta omaeläkerrallisiin motiiveihin. Hän avasi naiskirjailijoille uuden genren, eräkirjallisuuden. Värikäs, rohkea ja ympäristön mielipiteistä piittaamaton kirjailija eli elämäänsä niin kuin hyväksi näki. Materiaalia teoksiin antoi muun muassa avioliitto Lapin rajavartioston komentajan Oiva Willamon kanssa. Rosa Liksomin teos Everstinna on saanut puitteensa Kariniemen elämästä ja kirjallisuudesta. Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi Lapin punaiset hanget on Liksomin luomus Kariniemen elämästä. Ensio Seppäsen veistämässä Kariniemen patsaassa Aavasaksalla on luonnehdinta: ”Tarunhohtoisen Lapinmaan väkevä kuvaaja”.

Annikki Kariniemi -kirjallisuusseura tuo esiin ja laajentaa tietoisuutta ja tutkimusta Annikki Kariniemen kirjailijantyöstä. Seura vietti 20-vuotisjuhlaa kuluneena kesänä. Meltosjärveläinen Marja L. Tuominen on heiluttanut seuran puheenjohtajan nuijaa vuodesta 1999 lähtien. Hän on myös tehnyt väitöskirjan Annikki Kariniemen luontosuhteesta. Seuran vakiintuneeksi toiminnaksi on kehittynyt Kirja kylässä -tapahtuma, joka pidettiin tänä vuonna kolmannentoista kerran. Meltosjärven Teetuvalle kokoontui yli kolmekymmentä kuulijaa ja keskustelijaa lähtökohtana teos Lappi palaa sodasta. Alustajana oli kulttuurihistorian professori Marja Tuominen Lapin yliopistolta.

Kirja kylässä -tapahtumissa on vieraillut nimekkäitä kirjailijoita Heli Laaksosesta Pekka Jaatiseen ja Maria Peuraan. Kun Mikael Niemi oli vierailijana, tuli ilmi, että hänen journalistiäitinsä Sibylla oli käynyt Meltosjärvellä 90-luvulla. Mikael Niemi lähetti meille äitinsä kuoleman jälkeen nipun tämän ottamia kuvia jutuntekomatkalta Yrttitarhalle, kertoi Marja Tuominen.

Tapahtumaan oli tultu pitkienkin matkojen päästä: Sodankylästä, Rovaniemeltä, Kemijärveltä ja Pellosta. Ruotsin puolelta oli saapunut Gunnar Lassinantti. Gunnarilla lienee omatkin ansionsa, mutta mieleen nousee heti, että hän on legendaarisen Norrbottenin läänin maaherran Ragnar Lassinantin poika. Maaherra Lassinantti oli rajabyrokratian kova vastustaja ja puolusti Tornionlaakson yhtenäiskulttuuria ja suomen kieltä.

Annikki Kariniemi -kirjallisuusseuran vuosittainen tapahtuma on esimerkki siitä, miten yksittäisten ihmisten ja yhdistysten innostus ja pitkäjänteisyys saa aikaan kiinnostavia tilaisuuksia, jotka tuovat ihmisiä yhteen kulttuurin nuotiolle. Paras kiitos, jonka voimme järjestäjille antaa, on osallistua tapahtumiin ja ottaa naapurit ja kaverit mukaan.

Paula Alajärvi