Jänkä-lehti teini-iässä

Lappilaisen kulttuurilehti Jängän ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 2005. Lehden perustamisen pontimena oli närkästys siitä, että Lapissa tehty taide ja kulttuuri eivät näy valtakunnan mittakaavassa, ellei tapahdu jotakin aivan poikkeuksellista.

Suomi on edelleen kahtia jakautunut, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti – monessa mielessä enemmän kuin viisitoista vuotta sitten. Isot keskukset, Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu imaisevat nuoret ja työikäisen väestön. Ensin lähdetään opiskelemaan ja työpaikka tarjoutuu sitten jo tutuksi tulleelta seudulta. Ikääntyneet ihmiset jäävät maakuntaan, elleivät muuta lastensa perässä palvelujen pariin.

En tiedä, onko näköharhaa, mutta vaikuttaa siltä, että maailma on muuttunut viidessätoista vuodessa kiivaammin kuin koskaan. Ihmisten ajattelua muokkaa digitaalinen viestintä taukoamatta, eikä Lappi ole siitä mitenkään syrjässä. Maailman kaukaisimmilta kulmilta halutaan tulla kokemaan vähäväkistä seutua, jossa on metri lunta, pimeitä metsiä ja hiljaisuutta. Tapahtuuko tulevaisuudessa niin, että ihmiset haluavat muuttaa asumaankin Lappiin puhtaan ympäristön houkuttelemina? Pieniä merkkejä siitä jo on.

Perinteiset isoja ihmismääriä ruokkivat elinkeinot Lapissa ovat hiipuneet, mutta matkailun ohella ovat taide ja kulttuurityö nostaneet päätään ja niille annetaan myös arvostusta. Maakunnassa asuvien merkittävien taiteilijoiden lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta valmistuu tekijöitä, joiden tuotanto ruokkii koko maakunnan kulttuurielämää. Luontoaktiviteettien lisäksi matkailijoille on tarjolla taide-elämyksiä, joiden merkityksen myös matkailuyrittäjät ovat huomanneet. Myös elokuva-ala on nousussa. Lappilaislähtöisiä elokuva-alan ihmisiä näkee nykyään usein menestyselokuvissa näyttelijöinä, ohjaajina ja käsikirjoittajina sekä televisiosarjojen tuotannoissa.

Myös nuorten elämä on kovasti muuttunut. Neljä eri puolilla Lappia elänyttä kirjoittajaa kertoo tässä Jänkä-lehden numerossa sen, millaista nuoruus oli muutama vuosikymmen sitten. Tilaa on annettu myös nykypäivän nuorille. Runoaukeamalla on sodankyläläislähtöisen Ville Aikion runo ja 15-vuotias Liisa kertoo, millaista on elää pienessä Orajärven kylässä. Kerromme myös valtakunnallisesta taidetestauksesta, jossa kahdeksannen luokan oppilaita kiidätetään tutustumaan kulttuurinähtävyyksiin. On aika ottaa esiin kaikki keinot nuorten ohjaamiseksi taidetta ja kulttuuria kokemaan ja tekemään.

Jänkä ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Vuodesta 2016 lähtien toinen numeroista on ollut kaksoisnumero. Lehdellä ei ole palkattua työvoimaa, eikä lehdellä ole tiheämpään ilmestymiseen resursseja. Suurimpia yksittäisiä kuluja ovat painatus ja postitus. Jänkä ry:n budjetista 1/3 tulee julkisista varoista: Taiteen edistämiskeskuksen kulttuurilehtituesta ja Sodankylän kunnan järjestöavustuksesta. Jängän tilaus- ja irtomyynti tuovat kassaan osuutensa. Lehdellä on useita vakituisia ilmoittajia, joita ilman lehti tuskin ilmestyisi. Jänkä kiittää heitä lämpimästi!

Paula Alajärvi